Viikonloppuna kävimme kummityttömme synttäreillä ja sieltä palatessa mietteeni hämmensivät minut. Juhlat olivat kivat ja oli hauska nähdä sukua taas pitkästä aikaa.

Saimme kuulla että pikkuneidin synttäreitä juhlittiin päiväkotikavereiden kera perjantai-illalla, osa suvusta oli siis lauantaina paikalla ja toinen kummipariskunta tulisi juhlimaan sitten sunnuntaina. Kovasti yritämme saada lasta aikaiseksi ja olisi ihanaa olla äiti, mutta kotimatkalla mietin että olenko sittenkään valmis tuollaiseen? Ensin viikko töissä ja sitten viikonloppu sujuu vieraita kestitessä ja sitten taas viikoksi töihin. Huh, kuulostaa rankalta. Ehkä ajatukset ja muu muuttuvat sitten ajan myötä mutta nyt tuntuu aikamoiselta hulinalta. Olenko sittenkään valmis siihen?